Hunaja – luonnollinen makeutusaine

Kuva: Taidenäyttelystä Apimondia Ukraina 2013

Hunaja on mehiläisten valmistama, 100 prosenttinen luonnon makeutusaine, jolla voi hyvin korvata ruuanvalmistuksessa tavallisen sokerin. Hunajassa on yli 200 eri ainetta. Pääosin hunaja sisältää fruktoosia ja glukoosia, mutta näiden lisäksi hunajassa on myös muita sokerilajeja sekä n. 17 % vettä. Eri sokerilajien määrät hunajassa vaihtelevat kasvialkuperän mukaan. Muita ainesosia hunajassa on vain 3 %. Näillä aineilla on kuitenkin hyvin suuri merkitys, koska ne ovat elimistölle tärkeitä suojaravintoaineita, entsyymejä, hivenaineita ja vitamiineja. Entsyymit toimivat elimistössä antioksidantteina ja vahvistavat elimistön omaa antioksidanttien tuotantoa.

TERVEELLINEN VAIHTOEHTO, VÄHEMMÄN KALOREITA

Hunaja aistitaan noin 1,3 kertaa makeammaksi kuin tavallinen sokeri. Hunajassa on kuitenkin noin 20 prosenttia vähemmän kaloreita. Voit siis saada saman makeuden huomattavasti pienemmällä energiamäärällä ja luonnollisella makeutusaineella. 70 grammaa hunajaa vastaa 100 gramman sokerimäärän makeutta.

HUNAJASTA HYVINVOINTIA

Herkulliselta maistuva hunaja sopii hyvin täysipainoisen, terveellisen ravinnon makeutusaineeksi. Lusikallinen hunajaa aamupuuron tai -jugurtiin antaa nopeasti energiaa päivään. Iltaisin lämpimän veden tai maidon kanssa nautittu hunaja puolestaan rauhoittaa ja auttaa nukahtamaan.

HUNAJAN RAVINTOSISÄLTÖ

Hunajan ravintosisältö / 100 g

energiaa	1382 kJ/330 kcal
valkuaisaineita	0,5 g
hiilihydraatteja	80,8 g
B2-vitamiinia	0,04 mg
niasiini	0,2 mg
K- vitamiini	0,02 mg
tiamiini (B1)	0,01 mg
C-vitamiini	4,0 mg
kalium	60,0 mg
kalsium	5,0 mg
magnesium	3,0 mg
fosfori	7,0 mg
rauta	0,5 mg
mangaani	0,37 mg
sinkki	0,1 mg
kupari	31 mg
kromi	5,0 mg
fluori	8, 0 mg
boori	0,72 mg

Advertisement

Erilaiset hunajat

Hunajan ominaisuuksiin (väri, maku, tuoksu, olomuoto) vaikuttaa se, mistä kasvista mesi on kerätty.

MONIKUKKAHUNAJA

On monen eri kasvin medestä valmistettua hunajaa. Siinä yhdistyvät lukuisien kesän kukkien aromit. Suomalaisista hunajista suurin osa on monikukkahunajaa.

YKSIKUKKAHUNAJA

On yhden tietyn kasvin medestä valmistettua hunajaa. Mehiläispesät sijoitetaan esim. puolukka kankaalle puolukan kukinnan alkaessa ja kukinnan päätyttyä sato kerätään välittömästi pois ja lingotaan. Tällaisessa hunajassa suurin osa on peräisin puolukan kukista ja sitä voidaan nimittää puolukkahunajaksi.

YKSIKUKKAHUNAJIA KUTSUTAAN LAJIHUNAJIKSI

Yksikukkahunajista käytetään usein nimeä lajihunajat. Lajihunajaksi voidaan kutsua myös tietyltä alueelliselta paikalta kerättyä hunajaa. Lajihunajissa on huomattavia maku-, väri- ja rakenne-eroja. Jokainen voi valita oman suosikkihunajansa mieltymystensä mukaan.

Suomessa yleisimmin tuotettuja lajihunajia ovat mm. puolukka-, horsma-, kanerva- ja rypsihunaja. Joinain vuosina loppukesästä, sääolojen ollessa optimaaliset, voidaan saada myös mesikastehunajaa. Mesikastehunaja syntyy kirvojen erittämästä mesikasteesta, jonka mehiläiset keräävät puiden lehdiltä ja valmistavat hunajaksi. Mesikastehunaja on väriltään tummaa ja maultaan voimakasta.

Suomen Mehiläishoitajain Liitto seuraa hunajan laatua. Lue lisää hunajan laadusta, siihen vaikuttavista tekijöistä sekä hunajan laatuseurannasta esimerkiksi SML:n blogitekstistä.

Lue lisää www.hunaja.net