SML:n Talvipäivät Tampereella 2020

Suurena yllätyksenä kohdallemme osui valinta vuoden 2020 mehiläistarhaajiksi. Kiitämme kunnianosoituksesta ja olemme ylpeitä tunnustuksesta. Luontoihmisinä mehiläistarhaus on meille työn lisäksi elämäntapa. 20200127_222407

Advertisement

SML:n Sadonkorjuuseminaari Porissa

Suomen mehiläishoitajain liitto järjestää joka vuosi sadonkorjuuseminaarin, jonka yhteydessä kisataan myös Suomen paras hunaja -tittelistä. Tänä syksynä seminaari kilpailuineen oli Porin Yyterissä.

Perinteisesti Sahinahon Hunaja on osallistunut seminaariin ja niin nytkin, molempien yhtiömiesten (=henkilöiden) voimin. Tietysti kilpailuun osallistuminen kuuluu myös jo perinteisiimme. Juoksevien hunajien sarjassa menestystä tuli keskisuomalaisella metsäkukkahunajalla, jossa pääsatokasvi on puolukka.

Sadonkorjuuseminaari Pori 2019

Kesää kohti

Talvi on jälleen selätetty. Lunta odotettiin kovasti, jotta olisi päästy hiihtämään. Ei sitä lunta Saarijärvelle paljon saatu ja hiihtäminen rajoittui muutamaan viikkoon järven jäällä. Liukkautta oli sitäkin enemmän ja edelleenkin piha on kovin jäinen.

Talvehtiminen näyttäisi sujuneen edellisvuotta paremmin. Pohjat on vaihdettu ja ruokavaroja tasailtu. Leppä kukkii parhaillaan, mutta kylmää on. Siitepölyn kerääjät odottelevat pesän lämmössä parempia säitä.

Pikku apurit olivat ensimmäisellä pesätarkastuksella mukana.

Ahvenia Saarijärvestä

Vappu toi kesän

Kylmän kevään jälkeen vappu toi kesäiset lämpötilat. Pajun kukinta osui ainakin Keski-Suomessa kohdalleen. Mehiläiset pääsevät hyvin täydentämään siitepölyvarastoja ja sikiöinti pesissä saa vauhtia. Saattaapa tulla jo uutta mettäkin. Pyhä-emojen kasvatus on perinteisesti pyritty aloittamaan toukokuun viimeisellä viikolla ja sehän on ihan kohta.

Aurinkoinen ja lämmin päivä tulossa tänäänkin – hieno sää pesälaatikoiden maalaamiseen.

Omenan "sisäkukitus"

Omenan ”sisäkukitus”

siitepölyä pesään

siitepölyä pesään 3.5.2016

 

 

Joulua odotellessa

Viime kesänä kerätyt lajihunajat ovat jouluisia makuja ajatellen erinomaisia. Yleensä harvinaisemmat mesikaste- sekä kanervahunaja tuottivat nyt kohtalaisen sadon. Molemmat ovat tummia ja aromikkaita hunajia, jotka sopivat hyvin jouluherkkujen tai jouluisten juomien maustamiseen ja makeuttamiseen. Lähellä tuotettu hunaja on aidosti kotimainen, makea ja edullinen joululahja.

Lajihunajat sellofaanipussissa

Aromikkaita lajihunajia lahjapakkauksessa.
Lasipurkki 150 g.

Kesäpäivänseisaus – kuvasatoa

Kesää edelleen odotellaan. Ilmojen haltija ei suosinut Saarijärvellä juhannus juhlia, eikä myöskään emojen pariutumista. Häälennolle tarvitaan parikymmentä astetta lämmintä ja tyyntä keliä. Paritustarhalla on kymmeniä Pyhä-emoja valmiina starttaamaan, kun sää on sopiva pariutumiseen.

Kesäpäivänseisaus sunnuntaina saattoi jopa toteuttaa vaaditut olosuhteet. Viikon sisällä nähdään, onko pariutuminen onnistunut ja muninta alkanut.

Kevään ensimmäinen pesäkierros

Säätiedotus lupailee lämmintä. Jos ensi viikolle luvattua +10 asteen lämpötilaa aletaan lähennellä, niin taitaapa porukka alkaa liikahtelemaan jo suuremmalla joukolla pesän ulkopuolelle.

Tänään siis ensimmäinen pesäkierros, iloista surinaa kuului ja hyvältä näytti. Jonkin verran olivat jo ulkoilleet ja pientä lentoa oli meneillään. Nopeasti on talvi kääntynyt kevääseen.

Mehiläisemo

Pyhäemo hangella

 

Taidenäyttelystä Apimondia Ukraina 2013

Hunaja – luonnollinen makeutusaine

Kuva: Taidenäyttelystä Apimondia Ukraina 2013

Hunaja on mehiläisten valmistama, 100 prosenttinen luonnon makeutusaine, jolla voi hyvin korvata ruuanvalmistuksessa tavallisen sokerin. Hunajassa on yli 200 eri ainetta. Pääosin hunaja sisältää fruktoosia ja glukoosia, mutta näiden lisäksi hunajassa on myös muita sokerilajeja sekä n. 17 % vettä. Eri sokerilajien määrät hunajassa vaihtelevat kasvialkuperän mukaan. Muita ainesosia hunajassa on vain 3 %. Näillä aineilla on kuitenkin hyvin suuri merkitys, koska ne ovat elimistölle tärkeitä suojaravintoaineita, entsyymejä, hivenaineita ja vitamiineja. Entsyymit toimivat elimistössä antioksidantteina ja vahvistavat elimistön omaa antioksidanttien tuotantoa.

TERVEELLINEN VAIHTOEHTO, VÄHEMMÄN KALOREITA

Hunaja aistitaan noin 1,3 kertaa makeammaksi kuin tavallinen sokeri. Hunajassa on kuitenkin noin 20 prosenttia vähemmän kaloreita. Voit siis saada saman makeuden huomattavasti pienemmällä energiamäärällä ja luonnollisella makeutusaineella. 70 grammaa hunajaa vastaa 100 gramman sokerimäärän makeutta.

HUNAJASTA HYVINVOINTIA

Herkulliselta maistuva hunaja sopii hyvin täysipainoisen, terveellisen ravinnon makeutusaineeksi. Lusikallinen hunajaa aamupuuron tai -jugurtiin antaa nopeasti energiaa päivään. Iltaisin lämpimän veden tai maidon kanssa nautittu hunaja puolestaan rauhoittaa ja auttaa nukahtamaan.

HUNAJAN RAVINTOSISÄLTÖ

Hunajan ravintosisältö / 100 g

energiaa 1382 kJ/330 kcal
valkuaisaineita 0,5 g
hiilihydraatteja 80,8 g
B2-vitamiinia 0,04 mg
niasiini 0,2 mg
K- vitamiini 0,02 mg
tiamiini (B1) 0,01 mg
C-vitamiini 4,0 mg
kalium 60,0 mg
kalsium 5,0 mg
magnesium 3,0 mg
fosfori 7,0 mg
rauta 0,5 mg
mangaani 0,37 mg
sinkki 0,1 mg
kupari 31 mg
kromi 5,0 mg
fluori 8, 0 mg
boori 0,72 mg


Helmikuun 2015 uutisia Sahinaholta

Pesät ovat vielä melkein lumen peitossa ja hyvä niin. Kovemmilta myrskyiltä on säästytty, katot ovat pysyneet päällä pesissä ja talossa 🙂
Pikkuhiljaa päivät alkavat pitenemään, aurinko näyttäytyy yhä useammin ja alkaa jo lämmittämäänkin. Pajun kukintoja odotellessa mennään toivottavasti hyvää hunaja kesää kohti!

talvinen mehiläistarha

Talvinen mehiläistarha

 

Hunaja satoa korjataan

Erilaiset hunajat

Hunajan ominaisuuksiin (väri, maku, tuoksu, olomuoto) vaikuttaa se, mistä kasvista mesi on kerätty.

MONIKUKKAHUNAJA

On monen eri kasvin medestä valmistettua hunajaa. Siinä yhdistyvät lukuisien kesän kukkien aromit. Suomalaisista hunajista suurin osa on monikukkahunajaa.

YKSIKUKKAHUNAJA

On yhden tietyn kasvin medestä valmistettua hunajaa. Mehiläispesät sijoitetaan esim. puolukka kankaalle puolukan kukinnan alkaessa ja kukinnan päätyttyä sato kerätään välittömästi pois ja lingotaan. Tällaisessa hunajassa suurin osa on peräisin puolukan kukista ja sitä voidaan nimittää puolukkahunajaksi.

YKSIKUKKAHUNAJIA KUTSUTAAN LAJIHUNAJIKSI

Yksikukkahunajista käytetään usein nimeä lajihunajat. Lajihunajaksi voidaan kutsua myös tietyltä alueelliselta paikalta kerättyä hunajaa. Lajihunajissa on huomattavia maku-, väri- ja rakenne-eroja. Jokainen voi valita oman suosikkihunajansa mieltymystensä mukaan.

Suomessa yleisimmin tuotettuja lajihunajia ovat mm. puolukka-, horsma-, kanerva- ja rypsihunaja. Joinain vuosina loppukesästä, sääolojen ollessa optimaaliset, voidaan saada myös mesikastehunajaa. Mesikastehunaja syntyy kirvojen erittämästä mesikasteesta, jonka mehiläiset keräävät puiden lehdiltä ja valmistavat hunajaksi. Mesikastehunaja on väriltään tummaa ja maultaan voimakasta.

Suomen Mehiläishoitajain Liitto seuraa hunajan laatua. Lue lisää hunajan laadusta, siihen vaikuttavista tekijöistä sekä hunajan laatuseurannasta esimerkiksi SML:n blogitekstistä.

Lue lisää www.hunaja.net

Lue loppuun